30.04.2018

Elintarvikeviennin tuplaaminen poikisi tuhansia työpaikkoja

kirjoittanut Petri Linkoneva

Kehitysjohtaja Petri Linkoneva

Elintarvikeviennistä kuuluu hyviä uutisia. Suomalaisia ruokia ja juomia vietiin viime vuonna ulkomaille reilut kymmenen prosenttia enemmän kuin edellisvuonna. Viennin arvo oli 1,6 miljardia euroa. Vastaavasti Suomeen tuotiin ruokaa 4,7 miljardilla eurolla.

Maassamme vallitsee tahtotila kaksinkertaistaa elintarvikevienti vuoteen 2020 mennessä. Pyrkimys on kunnianhimoinen ja edellyttää onnistumista monen tekijän yhteispelissä. Tarvitaan laadukkaita, puhtaita ja ympäristöystävällisiä tuotteita, hyvää osaamista ja markkinointia sekä yrityksissä ketteryyttä pystyä valmistamaan vientitilaukset nopeasti.

Työpaikat elintarviketeollisuudessa tuottavat suuren kerrannaisvaikutuksen Suomen kansantalouteen. Elinkeinoelämän keskusliiton EK:n laskelmien mukaan kerroin on yli kolme eli yksi työntekijä elintarviketeollisuudessa työllistää vähintään kolme muuta työntekijää muualla yhteiskunnassa!

Elintarviketeollisuus antaa tällä hetkellä Suomessa työtä suoraan 38 000 työntekijälle. Kun välillinen työllisyysvaikutus lasketaan mukaan, luku kasvaa yli 106 000 työntekijään. Alan vuosiliikevaihto on 10,7 miljardia euroa eli liikevaihto työntekijää kohden on noin 280 000 euroa.

Tehdään laskuharjoitus: Jos elintarvikkeiden vienti kasvaisi 1,5 miljardilla eurolla, työllisyysvaikutus olisi suoraan 5 300 työntekijää elintarviketeollisuudessa ja 16 000 työntekijää muualla yhteiskunnassa.

Vaikutukset näkyisivät myös tuonnissa, sillä hyvässä iskussa olevalla elintarviketuotannolla olisi mahdollisuudet korvata tuontia merkittävällä euromäärällä. Työllisyys lisääntyisi suoraan ja välillisesti näin myös tuonnin korvaamisen kautta.

Toimimalla viisaasti voisimme siis työllistää sangen nopeasti valtavan määrän ihmisiä. Tavoite ei ole mahdoton, koska väkiluvultaan Suomen kokoisen Tanskan elintarvikevienti on moninkertainen Suomeen verrattuna.

Yhteiskuntakin hyötyisi elintarvikeviennin tuplaantumisesta. Jos käytetään laskennallisena lukuna 35 000 henkilön työllistymistä ja suomalaisten keskipalkkaa, vaikutukset olisivat 1,5 miljardin euron palkkatulon verran vuodessa. Verotuloja ja sosiaalivakuutusmaksuja kertyisi keskimääräisellä tuloveroprosentilla 765 miljoonaa euroa vuodessa verotuksen muista kerrannaisvaikutuksista puhumattakaan.

Elintarviketeollisuus eroaa muusta teollisuudesta siinä, ettei tuotteita voi useinkaan valmistaa varastoon. Raaka-aineet pitää käsitellä mahdollisimman nopeasti, jotta tuotteen terveellisyys ja hyvä maku säilyisivät.

Elintarvikealalla on myös lukuisia sesonkeja, jolloin tuotteita pitäisi pystyä valmistamaan suuria määriä muutamassa päivässä tai viikossa, ettei puutetta tarvitsisi korvata tuonnilla, kuten nyt tehdään. Laskiaispullia ei voi valmistaa syksyllä eikä äitienpäiväkakkua tammikuussa.

Nyky-yhteiskunta on muuttunut rajusti siitä, kun töitä tehtiin maanantaista perjantaihin, elintarvikkeiden tuonti oli kielletty ja kotimaassa toimi alueellisia tuotantomonopoleja. Elämme 24/7-todellisuudessa ja esimerkiksi ruokakaupassa voi käydä ostoksilla vaikka keskellä yötä. Ruokaa saa tuoda ja viedä vapaasti rajojen yli. Hieman kärjistäen: ne, jotka eivät sopeudu maailman menoon, saattavat menettää työnsä niille, jotka pysyvät muutoksessa mukana.

Ihmiset arvostavat yhä enemmän sitä, että he pystyvät vaikuttamaan omiin ratkaisuihinsa. Moni esimerkiksi haluaa tehdä töitä välillä enemmän, jotta saa vastaavasti pidemmät vapaat toisena ajankohtana. Elintarviketeollisuudessa tällainen työaikojen monipuolistaminen on vasta lähtökuopissa.

Kannattavaa liiketoimintaa ei voi koskaan laskea ylitöiden varaan, eikä se ole viisasta työhyvinvoinninkaan kannalta. Jos ruokia ja juomia valmistavissa yrityksissä olisi mahdollista tehdä töitä enemmän silloin, kun siihen on tarve, osa-aikaisen, määräaikaisen ja vuokratyövoiman käyttö vähenisi ja lomautuksiakin vältettäisiin.

Lue lisää:

Esittelylaatikko

Elintarviketeollisuusliitto ry edustaa
Suomessa toimivia kaiken kokoisia ruokien ja juomien valmistajayrityksiä. Lue lisää