23.05.2017

Tutkijatohtori: Yhteinen ruokailu voi ehkäistä syrjäytymistä

Turun yliopiston koulutussosiologian tutkimuskeskuksessa työskentelevä, bileprofessoriksikin tituleerattu Antti Maunu puhuu painokkaasti ruuan ja ruokailun puolesta.

Hänen mielestään yhteinen ruokailu pitäisi asettaa hyvinvointi- ja koulutuspolitiikan ytimeen, koska parhaimmillaan ja tarkoituksenmukaisesti järjestettynä ruokailu voi ehkäistä suuria ongelmia, kuten syrjäytymistä ja terveyseroja.

– Ruoka toimii keskeisenä rakennusaineena ihmisyhteisöille ja sosiaaliselle hyvinvoinnille. Se ei ole pelkästään fysiologisen kehon ”polttoainetta”, Antti Maunu tähdentää.

Suomessa sosioekonomiset terveyserot ovat länsieurooppalaisittain yllättävän suuret, vaikka tuloerot ja erot muissa materiaalisissa asioissa, esimerkiksi asumisessa, ovat suhteellisen pienet.

– Vauraus ei sinänsä tee ihmistä terveeksi, vaan elämän kokeminen merkitykselliseksi sekä luottamus tulevaisuuteen. Ne jakautuvat Suomessa epätasaisesti ja mekanismi siihen on sosiaalinen.

Aamupuuro edisti oma-aloitteisuutta

Maunu hakee tukea näkemyksilleen tutkimuksesta, jossa hän vertaili opiskelijoiden sosiaalisia valmiuksia ryhmäkeskusteluissa. Mukana oli viitisenkymmentä 16–18-vuotiasta ammattiin opiskelevaa nuorta eri aloilta kolmesta oppilaitoksesta eri puolilta Suomea.

Tarkasteluissa oli kaksi ryhmää: ryhmää A ryhmäytettiin muun muassa nauttimalla kolmen kuukauden ajan yhdessä aamupuuro jokaisena koulupäivänä, ryhmää B ei puolestaan ryhmäytetty millään tavalla.

Tulokset puhuvat vahvaa kieltä. Puuroaamiainen yhteisenä ryhmäytymisen välineenä auttoi nuoria toimimaan yhdessä muutenkin. Ryhmien vuorovaikutuksessa ja opiskelijoiden valmiuksissa osallistua keskusteluun havaittiin iso ero.

Tutkimusta tehtäessä ryhmässä A puheenvuoro kiersi pitkinä ketjuina, toisten puheenvuoroja kuunneltiin ja kommentoitiin niin, että ne ruokkivat yhteistä keskustelua.

Ryhmässä B ei muodostunut omaehtoista ryhmäkeskustelua, vaan suulaimmat puhuivat haastattelijan päälle, vastasivat muille esitettyihin kysymyksiin ja tukahduttivat keskustelun kommenteillaan. Hiljaiset vetäytyivät vuorovaikutuksesta kokonaan.

Maunu sanoo, että ryhmässä A opittiin tasaveroiseen ja oma-aloitteiseen toimintaan opiskelijatovereiden, opettajien, työnantajien ja muiden aikuisten kanssa. Ryhmä B taas opetti arkuuteen, passiivisuuteen sekä tungettelevaan suulauteen tai väistelyyn.

– Sosiaalinen luottamus syntyy ihmisten välillä arjen kohtaamisissa ja rutiineissa. Luottamus näyttelee isoa roolia myös nuoren kiinnittymisessä yhteiskuntaan sekä hyvin- tai pahoinvoinnin kasautumisessa, Antti Maunu selvittää.

– On helppo nähdä, kummassa opiskelijoiden testiryhmässä voidaan paremmin ja saadaan paremmat valmiudet elämässä pärjäämiseen.

Ruokailutilanteen vaikutus ulottuu koko elämään

Antti Maunun mukaan nykyinen elämäntapamme ja yhteiskuntamme eivät tarjoa sosiaalista luottamusta aikaansaavia rutiineja samalla tavalla kuin aiemmin, jolloin yhteisöt olivat kiinteitä ja pysyviä. Tärkein kasvatustehtävä onkin opettaa nuorille valmiuksia tuottaa näitä rutiineja itse.

Ruokailu on hyvä, konkreettinen ja tasa-arvoinen keino käytännön yhteisöllisyyden synnyttämiseen.

– Ruokailu on pedagogiikkaa! Se ei ole vain sitä, mitä ruokailutilanteissa tehdään vaan myös sitä, mitä opitaan tekemään ruokailutilanteiden ulkopuolella. Ruokaa voi hyvällä syyllä luonnehtia jopa rakkauden rutiiniksi.

Juttu perustuu Antti Maunun Elintarvikepäivässä 2017 käyttämään puheenvuoroon ”Ruoka, rakkaus ja rutiinit – yhteisöllisyyden ihana tuska”. 
Teksti: Hannele Mayer-Pirttijärvi, kuva: Taloudellinen Tiedotustoimisto TAT / Ville Poranen

Esittelylaatikko

Elintarviketeollisuusliitto ry edustaa
Suomessa toimivia kaiken kokoisia ruokien ja juomien valmistajayrityksiä. Lue lisää

Uutiskattaus

ETL:n sidosryhmäjulkaisu Uutiskattaus kokoaa elintarviketeollisuuden kuulumiset noin viisi kertaa vuodessa. Voit lukea aikaisemmin ilmestyneitä Uutiskattauksia täällä. Tilaa Uutiskattaus tästä.