08.11.2016

Elintarviketeollisuudessa osataan hyödyntää sivuvirrat

Elintarviketeollisuuden yritykset valmistavat laadukkaista raaka-aineista ruokia ja juomia, jotka näkyvät ja maistuvat jokaisen suomalaisen ruokapöydässä. Harva tulee ajatelleeksi, että valmiit elintarvikkeet ovat kuitenkin vain osa kaikista elintarviketeollisuudesta syntyvistä tuotteista.

Esimerkiksi rahkan valmistuksessa syntyy myös ravintopitoista nestettä, heraa. Viljanjalostuksen yleinen oheistuote ovat jyvien kuoret. Elintarvikkeiden valmistuksesta jää paljon yli myös esimerkiksi hedelmien ja vihannesten kuoria, eläinperäisiä osia, maitohuuhdetta sekä lietettä.

Näitä ruoka- ja juomatuotteiden valmistuksessa syntyviä materiaalivirtoja kutsutaan sivuvirroiksi ja niitä voidaan hyötykäyttää monilla eri tavoilla.

”Sivuvirtoja syntyy ruoka- ja juomatuotannossa väistämättä, ja alan yrityksillä pitkät perinteet niiden ohjaamisesta eteenpäin siten, että niissä olevat ravinteet ja energia saadaan kiertoon,” kertoo Elintarviketeollisuusliiton ympäristöasioista vastaava toimialapäällikkö Anna Vainikainen.

Hyvää ei heitetä pois

Yleisintä ja myös usein kustannustehokkainta on hyödyntää sivuvirrat eläinten rehuna. Rehun lisäksi maatiloilla hyödynnetään sivuvirtoja muun muassa lannoitteina. Kahden viimeisen vuosikymmenen aikana on yleistynyt mahdollisuus hyödyntää kasvis- ja eläinperäisiä jätteitä myös energiana sekä bio- ja kierrätyspolttoaineina.

Elintarvikekelpoisista sivuvirroista voidaan myös kehittää uusia tuotteita, kuten juuston ylijäämäpaloista valmistettu sulatejuusto. Käyttämättömät ruhonosat voidaan viedä maihin, joiden ruokakulttuuriin ne kuuluvat.

Suomen elintarviketeollisuudesta syntyvien sivuvirtojen määrä on vuosittain satojatuhansia tonneja.

”ETL:n kesällä tekemästä sivuvirtatutkimuksesta kävi ilmi, että kaikki elintarviketeollisuudessa syntyvät elintarvikepohjaiset sivuvirrat pystytään hyödyntämään jollain tapaa, eikä kaatopaikalle ohjaudu käytännössä mitään,” Vainikainen toteaa ylpeänä.

Sivuvirtojen hyötykäyttö on kiertotaloutta

Kiertotaloudella tarkoitetaan talouden mallia, jossa materiaalit ja arvo kiertävät. Suomessa julkaistiin syyskuussa kiertotaloustiekartta, jonka tavoitteena on luotsata Suomea kohti kiertotalousyhteiskuntaa ja kiertotalouden kärkimaaksi. Yksi kartan painopistealueista on kestävä ruokajärjestelmä, ja erityisesti ruokaketjun hävikin vähentäminen.

”Kiertotalousnäkökulmasta elintarviketeollisuus on tuotteineen monista muista aloista poikkeava. Ruoka- ja juomatuotteiden käyttöikää ei voi määrättömästi pidentää, niitä ei voi valmistaa kierrätysraaka-aineista eikä myöskään korjata. Huomio kiinnittyy siksi usein pakkausten ja hävikin kaltaisiin asioihin”, Vainikainen pohtii.

”Sivuvirtojen hyötykäyttö elintarviketeollisuudessa on hyvä esimerkki ruokahävikin vähentämisestä isolla mittakaavalla. Alan yritykset valmistavat päivittäin ruokaa ja juomaa kaikille meille 5,4 miljoonalle suomalaiselle, eikä valmistuksen raaka-aineista käytännössä synny hävikkiä. Kiertotalouden mukana tuleva eri toimialojen välisen yhteistyön kasvu voi tarjota hienoja uusia mahdollisuuksia myös sivuvirtojen hyödyntämiseen”, Vainikainen päättää.

>> Tutustu kiertotaloustiekarttaan Sitran sivuilla

>> ETL:n jäte- ja sivuvirtaselvitys (pdf)

>> EK:n Syty kiertotaloudesta -julkaisu esittelee kiertotaloudesta aukeavia liiketoimintamahdollisuuksia.

Artikkeli on julkaistu ETL:n Uutiskattauksessa 4/2016. Tilaa Uutiskattaus.

Lisätietoja antaa

Toimialapäällikkö
Anna Vainikainen
naan.invavxnvara@rgy.sv
(09) 1488 7405
@AnnaVainikainen

Esittelylaatikko

Elintarviketeollisuusliitto ry edustaa
Suomessa toimivia kaiken kokoisia ruokien ja juomien valmistajayrityksiä. Lue lisää

Uutiskattaus

ETL:n sidosryhmäjulkaisu Uutiskattaus kokoaa elintarviketeollisuuden kuulumiset noin viisi kertaa vuodessa. Voit lukea aikaisemmin ilmestyneitä Uutiskattauksia täällä. Tilaa Uutiskattaus tästä.